31. lokakuuta 2013

Millainen on hyvä agiliitopari?


Rupesin eilen miettimään, millainen on hyvä ja menestyvä agiliitopari? Mitä he osaavat ja mihin he pystyvät? Vaikka aihe mulle tosi mieluisa onkin, juoduin silti miettimään tätä paljon. Millaiseksi ihan itse haluan pyrkiä ohjaajana ja koiran kouluttajana agilityn osalta .... ?

Noh, musta on ihastuttavaa jos ohjaaja on kouluttanut koiransa oikein. Minkälainen on sitten hyvin koulutettu agilitykoira? Minun käsitykseni hyvin koulutetusta aksakoirasta on seuraavanlainen:

Koira hakee radalla esteitä ja etenee myös itsenäisesti, mutta on silti hallinnassa, ja kuuntelee ohjaajaa. Hyppytekniikka on kunnossa, ja kontaktin toimivat, joissa koira juoksee päähän asti täysillä ja pysähtyy vasta sitten, toki juoksukontakti on se nopein mahdollinen. Kontaktilta tulisi myös pystyä irtautumaan. Myös kepit nopeat ja teknisesti hyvät. Ohjaaja pystyy irtautumaan vaikka hallista ulos ja koira pujottelee loppuun asti, myös kaikenmaailman ihmeillisemmätkin aloituskulmat on hyvä hallita. Keppien tulee olla siis ennenkaikkea varmat. Toimiva agilitykoira koostuu siis ennen kaikkea vauhdista, hallittavuudesta ja varmuudesta. 

No, millainen on sitten hyvä ohjaaja? 

Ennen kaikkea, arvostan sellaisia ohjaajia, jotka osaavat liikkua. En kirjoittanut tähän "hyvän agilityohjaajan tulisi osata liikkua" ihan sen takia, että tiedän menestyneitä parivaljakoita, joissa ohjaaja ei juuri pysty liikkumaan. Hän vain on opettanut koiransa irtoamaan niin hyvin ja tunnistamaan käskysanoja, että hän voi ohjata useampien kymmenienkin metrien päästä. Sellainen on ihaltavaa. Mutta asiaan: toki koiralle & ohjaajalle on paljon helpompaa, jos ohjaaja kerkeää ajoissa joka paikkaan kertomaan mitä tehdä. Hyvän agilityohjaajan tulee osata myös osata erinlaisia tekniikoita, jolla helpottaa koiran (ja omaa) elämää radalla. Koiran vauhdin hillitseminen vauhdissa on tärkeä taito, sillä silloin radalla ei kulu ylimääräisiä sekunteja turhiin kaaroksiin, ja kun ohjaaja hallitsee koiraansa koko ajan radalla, myös "turhien hylkäytymisien" riski on huomattavasti pienempi. Ihanneohjaaja lukee myös koiraansa hyvin radallakin, tosin vieraan koiran kanssa tämä on hankalaa. Esimerkkinä se, että rataantutustumisessa on hyvä miettiä ja katsoa, voiko koira mennä tuonne puomille tuon putken sijasta? Sellainen onnistuu vain koiransa hyvin tuntevilta ohjaajilta. Jos seuraa koiraa radalla, myös koiransa tunteva ihminen näkee jo sen ilmeestä, että nyt se ampuu tuonne. 

Mun oli vielä pakko laittaa alle pari videoclippiä Lisa Frickistä ja Hossista, siinä on ihannepari. Lisa liikkuu ihan mielettömän hyvin, ja Hoss on osaava koira. Kaikessa yksinkertaisuudessaan siis todella toimiva pari, ja ei ihme, että maailmalla menestyvät.



Ja loppuun vielä, että on tärkeää, kaikesta huolimatta, että pitää iloisen mielen mukana. Ikinä ei saisi suuttua koiralle omista virheistä. Alla kuva musta ja Deestä karsinnoista. Radalta takana hylkäys, mutta mä silti hymyilen, koska no, oma moka. Ja Dee niin tyytyväisenä siinä että jeeeeeee!


25. lokakuuta 2013

Pentuja siellä, pentuja täällä!

Tälläistä pennuntuoksuista arkea meillä. Tällä kertaa olin liian laiska laittamaan pentujen kasvukuvat, mutta halukkaat näkevät ne täällä. On kyllä ihana seurailla lapsien kasvua, ne kehittyy ihan hirmuista vauhtia, ja johan ne tulee kävellen (ainakin melkein kävellen) vastaan, samalla haukahdellen. Tui :sydän: Ps. pentujen painot lisätty Pentuja!-sivulle.






23. lokakuuta 2013

Pohjalta on suunta vain ylöspäin

Meille ei kuulu erityisen hyvää. Pikkupentu alias neiti Näpsän tila ei ole kovin kehuttava, ja kaveri lähteekin perjantaina ell. Tai lähtee ja ei lähde. Jos se lähtee sinne se ei sieltä enää palaa, mutta jos se jää kotiin niin sitten jää. Pikkukaveri on kyllä ihan huikean sitkeä ja reipas kaveri! Toivottavasti siitä vielä koira tulee. Alla on siis Skitson kuulumiset, ja tuo ortopedinen lääkäri oli erikoistunut myös neurologiselle puolelle, ja äiti näytti sitten Näpsästä ja sen pään viskomisesta videon. Ell. sitten sanoi, että voi siintä koirakin tulla, koirista kun ei ikinä tiedä. Sanoi, että varmaksi voi sanoa vain pään kuvauttamisen avulla. Äiti sitten kysyi, että paljon moinen maksaa. 800e. Anteeksi mitä? Joo ei. No katsotaan miten tuon pennun kanssa asiat etenee, toivotaan parasta, pelätään pahinta, eikö?

Sitten Skitson kuulumisiin, jotka onkin tiivistetty mun naamakirjapäivityksessä:


19. lokakuuta 2013

Just stay and love yourself



Eilen satoi lunta. Ihanaa, ihanaa lunta. Ja Skitsokin nautti enemmän kuin tarpeeksi. Se pyydysti lumihiutaleita ja kieri lumessa. Hassu lapsi. Tämän päivän aamulenkkikin saatiin viettää hennossa lumisateessa. Tykkään! Pennutkin lukuunottamatta Rääpälettä avasivat tänään silmänsä, sitä onkin odotettu! Ja alla kollaasi viikon ikäisistä pirunretaleista.
 Löytyykö meidän lukijakunnasta samanlaisia lumen fanittajia kuin minä?








18. lokakuuta 2013

Metsän peikkovierailijat

  Varoitus hillittömästä kuvapostauksesta metsän siimeksestä! Lisäilen pentujen 1vk - kuvat         erilliseen postaukseen, niin ei veny tämä mahdottoman pitkäksi.


"Äiti mä tiedän että täällä on karhuja"
"Eiks ne oo syötävää?"






17. lokakuuta 2013

Varustepostaus!

Lukijoiden toiveesta alla meidän mutiaisten tavarat esittelyssä, toivottavasti kelpaa ja älkää minusta välittäkö, vaan keskittykää mielummin tavaroihin ja Skitsoon :denti: Huomenna tai lauantaina tulossa hiiiiirveän pitkä kuvapostaus, pennutkin kun nimittäin täyttivät eilen viikon. Niin ne lapset kasvaa :shock: Ps. Pyydän anteeksi hieman hallitonta hymiöiden käyttöä, noi on vaan niin loistavat! YouTube vammasi, eikä tullutkaan HDnä, koittakaa kestää perunalaatua.



Kommentoikaahan toki mitä piditte!

13. lokakuuta 2013

En välitä vaikket osaisi, olet silti maailman paras


Me tosiaan treenattiin Skitson kanssa viikonloppuna. Ja paljon treenatiikin. Agia, tokoa, flyballia, kehäkäyttäytymistä, vetoa ... Mukaan mahtui kaikenlaista.


Lauantaina tehtiin agia, kehäkäyttäytymistä ja tokoa. Aloitettiin näyttelytreenillä, olen nimittäin alkanut stressata hirveästi Voittajaa ja kehää. Lähinnä sitä, miten tuo liikkuu. Tulin sitten siihen tulokseen, että antaa olla. Ihan sama mitä se tekee, pomppikoot tai heitelköön vaikka voltteja, antaa olla. Olkoot oma skitsomainen itsensä. Sellaisena mä siintä pidän. Skitsona. 

Tuskattuttavien kehäreenien jälkeen siiryttiin sitten meidän molempien lempilajiin: agiin! Ollaan ruvettu treenaamaan nyt kontakteja ihan tosissamme ja nyt meillä on valmis A. Puomista puuttuu 2on-2off ja keinussa me ollaan menossa siinä, että Skitso juoksee päähän asti namille, mutta keinu pysyy paikoillaan. Ja hyvä niin. Tehtiin tosiaan ensimmäisenä keinua edellä mainitulla tavalla, ja hyvin meni! Skii juoksee päähän asti täysillä, ja sen silmistä näkee, että se nauttii. Nauttii agista. Niin sen kuuluukin. Onnistuneiden keinutreenien jälkeen harjoiteltiin vain esteelle hakemista, haluan nimittäin Skitsosta nyt esteitä hakevan koiran, mitä Dee ei ole. No, onhan se ihan erinlainen jo nyt Deehen verrattuna. Hakee esteitä eikä paljon kysele, oikea asenne pikku kettuseni! Kyllä, liikaa en tätä vahvista, ettei siintä tule sitten sellainen aksakoira joka vain sinkoilee, eikä kuuntele ohjaajaa. Sellaista en halua. 

Niin, sitten toko. Tehtiin vain seuraamista ja perusasentoa lyhyissä pätkissä. Alkaa olla jo melko toimivat. Lisää treenausta vaan niihin, niin perusasentokaan ei ole enää niin vino !

Sunnuntaina putkijarrua. Saatiin Iidalta hyviä neuvoja putkijarruun, ja kyllä, toimii! Skii osaa erottaa ennen putkea tulevan sihahduksen ja "MENEMENE!" käskyn eron. Sen jälkeen me sitten tosiaan treenattiin paaaaaaljon vetoa. Aluksi hiekalla täyteyllä muovipullolla ja sen jälkeen korilla jossa oli kiviä. Täytyy sanoa, että on mulla käsissäni taitava koira. Tajusi heti homman idean ja veti ihan innoissaan häntä heiluen. Tätä meidän on siis jatkettava jatkossakin! Täytyypi vielä kehaista noita meillä käytössä olevia valjaita, Rukka - valjaat siis kyseessä ja on ollut ihan pirun hyvät! Juostaa edestä mutta tukee erittäin hyvin rintakehää ja koko kroppaa, suosittelen siis kaikille. 

Ollaan Skitson kanssa muutenkin tosi hyvällä mallilla, on se vaan hirveän viisas pahviaivo. Kun tulen koulusta kotiin sen häntä heiluu kun hyrrä ja ei riemulla ole rajaa, mutta SILTI kun se tekee töitä se keskittyy ihan loistavasti häntä heiluen, ihastuttava kettu kerta kaikkiian.

paria päivää vaille 10kk

ARVONTA! Voita itsellesi uniikki panta

Arvonta on taas avautunut ainakin hetkeksi!

Yli 70 lukijan kunniaksi on aika järjestää taas arvonta! Tällä kertaa voittaja saa valita mieleisensä pannan helmituotteista, jonka minä sitten tilaan. Voit voittaa itsellesi siis uniikin ja melko arvokkaankin pannan, siintä vaan osallistumaan! (Helmipannan arvo n. 15-25e, myös hinnakkaampia pantoja on). Arvonnan ratkaisutapa on vielä hieman hämärä, joko vippaan nimet arvontakoneeseen tai sitten keksin jonkun tavan millä koirat ratkaisevat arvonna, näemme sitten. Ja jos koirat ratkaisevat, kaikki tulee videolle.

Miten osallistun?:

Sinun on mahdollista lunastaa itsellesi kolme (3) arpaa seuraavin tavoin:

Ensimmäisen arvan saat olemalla blogin lukija. Kommetoi siis lukijanimesi ja sähköpostiosoitteesi.
Toisen arvan saat antamalla kritiikkiä blogista. Muistakaa, että mitään lauseen/kahden "blogisi on kiva en keksi mitään" "kritiikkiä" en hyväksy, mutta ilmoitan sinulle jos et ole mukana.
Kolmannen ja viimeisen arvan saat mainostamalla arvontaa alla olevan kuvan avulla blogissasi.

Osallistumismalli:

Luen blogia nimellä Pena25, sähköpostini on penakoo@gmail.com
*ystävämme pena kirjoittaa kritiikin blogista*
Mainostin omassa blogissani *pena liittää tähän sen postauksen linkin, missä arvontaa mainosti*
Kolmella arvalla siis mukana.

Get it? Sitten vaan osallistumaan! Alla kuvat joiden avulla voit mainostaa arvontaa.


10. lokakuuta 2013

Ensimmäisen yö kauhukuusikon kanssa

Ensimmäinen yö sujui erittäin hyvin ja Dee on hoitanut lapsosensa erinomaisesti. Kaikki juovat ja ovat pirteitä (paitsi mustan nartun mielestä juominen on ihan tyhmä homma, mutta onneksi kaveri on pirteä!) ja tuolla ne nyt tuhisevat Deen kyljessä, ah onnellisuutta. Alla viralliset pirunretaleclubin jäsenet:


9. lokakuuta 2013

Kaikki oli odottamisen arvoista!

Viimeinkin ne syntyivät, kuusi pentua, kolme narttua ja kolme urosta, kaikilla häntä ja väreinä musta, cifra, cifra, musta, cifra & musta. Hienoa Didi!