23. heinäkuuta 2015

Hurttahuoneen kolmas kuukauden haaste

Hurttahuoneen kolmas kuukauden haaste on nimeltään "Nyt leikkimään!". Ideana on siis kuvata koiran leikkejä kuvin ja/tai videoin ja kertoa kuinka/millä/kenen kanssa (esim. suosikkilelut, koirakaverit, ihminen, vetoleikit jne.) koira leikkii.

Aloitetaan Skitsosta.

Skitso rakastaa erinlaisten lelujen repimistä, ja harrastaa paljon myöskin tapporavistuksia. Leikkijänä se on hyvin raju leikkii mielellään paljon, ja Skitson kanssa leikkiessä varsinkin pienemmässä tilassa olen itse hyvin passiivinen Ketun kanssa leikkiessä. Millä Skitso sitten leikkii? Oikeastaan ihan kaikki käy, Skitsolla ei ole väliä millä leikitään, mutta pallot ja narulelut on todella suuressa suosiossa meillä. Vesileikit kuuluvat myös Skipan suosikkeihin, keppien noutaminen ja kuoppien kaivaminen on hirrrveän hauskaa. Ja kenen kanssa sitten leikitään? Skitso ei ole kova leikkimään muiden koirien kanssa, varsinkaan vieraiden koirien, vaan se on aika välinpitämätön, oman lauman kanssa leikit on kyllä kovia. Ihmisen kanssa leikkiminen on paaaarasta, ja Skitso tekee sitä hyvin mielellään. Kaikenlaiset noutoleikit on kovassa suosiossa, ja niinkun aiemmin mainitsin, suosikkileluja on erinlaiset pallot ja narulelut. Talvisin Skitso rakastaa myös lumipallojen heittelyä, ja aina lenkeillä menee kaikki aika siihen, kun tuo koppailee mun heittämiä lumipalloja.

Videolla Skitso leikki narulelulla mun kanssa, olen itsekin tuon koiran kanssa aika raju leikkiessä vetoleikkejä. :D
Kesäisin on myös kivaa mennä varjoon makaamaan ja jäystämään palloa.
Skitso on kyllä vähän roturasisti: mudien kanssa se leikkii ja juoksee mielellään.
Mites Didi sitten? Leikkijänä Didi on huomattavasti rauhallisempi kuin Skitso, mutta se pitää repiessään paljon ääntä ja käyttää kroppaansa voimakkaasti. Didi ei ole niin kova pallojen perään, vaan Didi pitää tuplasti enemmän vetoleikeistä. Millä Didi sitten leikkii mielellään? Erinlaiset narulelut on myös Didin suosiossa, ja Didi on myös ihan hulluna eläinten turkiksiin ja erinlaisiin muihin karvaisiin leluihin. Didi nauttii myös paljon ihan pelkästään ihmisen kanssa juoksemisesta pihalla ja hauskanpitämisestä. Kenen kanssa siis leikitään? Didi on myös vieraita koiria kohtaan suhteellisen välinpitämätön, mutta saattaa helpommin innostua leikkimään kuin Skitso, jos toinen koira jaksaa hirveästi hakea leikkiin mukaan. Niinkun mainitsin, vetoleikit on kovassa suosiossa, ja erinlaiset jahtausleikit: minä jahtaan koiraa ja koira jahtaa minua, sellaisita leikeistä D tykkää. En kyllä siis tosiaan ole Didin kanssa yhtä passiivinen kuin Skitson kanssa.
Pentujensa kanssa Didi oli ja on kyllä hyvin leikkisä: minulla oli (puhelin hajosi ja kaikki kuvat katosi) puhelimessa video, jossa Didi makaa selällään ja leikkii Inkyn kanssa, hirviöpentu repi ja roikkui aivan hulluna, mutta Didi vaan kärsivällisenä nalusi siinä lattialla. Didi kyllä muutenkin leikki pentujensa kanssa ihan todella mielellään, ja silloin Didistä tuli ihan uusi puoli esille.
Millaisia leikkijöitä teidän koirat on?
Ja vielä on aikaa osallistua Hurttahuoneen haasteeseen, löydät sen täältä!
Iloinen mudi. :P
Vieläkö muistatte nämä koirat? ;)
Tässä Diipa Oran kanssa.

20. heinäkuuta 2015

Junior European Open 2015

Hymyilevät suomalaiset avajaisissa, Didiä ei kiinnostanut. :D
Taas yksi ikimuistoinen reissu vietetty kera huippuseuran. Tämän vuoden junnueo on nyt ohi, ja ensi vuonna tavataan sitten taas Slovakiassa.

Matkaan me lähdettiin jo kaksi viikkoa sitten torstaina ja käytiin Pärnussä näyttelyssä ja agikisoissa, mutta kirjoitan muuten reissusta yleisesti seuraavaan postaukseen ja laittelen lisää reissukuvia! 8.7 illalla me saavuttiin Tshekkeihin, Rožnov pod Radhoštěmiin. Itse kisapaikkanahan toimi suuri jalkapallostadion, jossa oli kyllä mukava kisata. Didi liukasteli pohjalla todella paljon, joten sille pohja ei oikein sopinut, mutta Skitson tassut tuntui pitävän pohjalla hyvin. Putkilla tuli kyllä paljon kaatumisia, ne oli selkeästi liukkaat. Tämä päivä sisälsi vain kisapaikan tsekkauksen ja tavaroiden laittamista paikoilleen, ja sitten nukkumaan.

9.7 koostui chillailusta, käytiin kilpailukaupungin keskustassa osan joukkueporukan kanssa ja kerättiin voimia huomiselle ekalle kisapäivälle, jolloin kisattaisiin eka joukkuerata, ja olisi kaikki treenit, ell. tarkastukset, avaijset ja tälläiset. Rožnov pod Radhoštěm oli kyllä nätti kaupunki, ja kisapaikka sijaitsi vuorten välissä, joten maisemat ainakin oli hienot.

10.7 alkoi heti aamusta treeneillä. Tehtiin etukäteen pieni suunnitelma, että vedetään kolme lyhyttä pätkää, jokaisella oli kuitenkin vain 45s aikaa. Skitson kanssa vedettiin ekana, puomin ja keinun tuli molemma ekalla kerralla läpi, joten ne korjasin. Muistin suunnitelman mikä tehtiin, ja sen mukaan mentiin, eikä ollut silloin pohjasta mitään valitettavaa, putket vaikutti jo tuolloin liukkailta. Didin kanssa Skitson jälkeen, mudi toimi tosi hienosti ja oli ihan oma itsensä vauhdin ja kaiken suhteen, treeneistä jäi siis hyvä fiilis. Heti tämän jälkeen oli eläinlääärintarkastus, mudit oli oikein hyvässä kunnossa ja sai luvan osallistua kisaan. :D Tämän jälkeen oli jonkin aikaa vapaata, kunnes kuudelta oli meidän rataantutustuminen. Rata ei ollut helppo, mutta ihan tehtävissä kuitenkin. Skitson kanssa putki-puomi erottelu oli vaikein, koska sitä ei olla oikeasti paljoakaan treenattu. Didille tuolla radalla ei nyt ollut oikeastaan mitään vaikeaa.

Rataantutustumisen jälkeen olikin sitten neljän tunnin odottelu ennen meidän vuoroa. Tuli tietenkin kaikki muut suomalaiset joukkueet tsempattua ja seurattua, mutta olihan se odotus pitkä, itselle ainakin tuli jo monta kertaa sellainen olo, että nyt on pakkopakko päästä radalle. Ilta oli jo pimennyt ja kirkkaat stadionvalot päällä, kun me vihdoin radalle päästiin. Didin kanssa menin radalle ensin, ja kiva nolla sieltä tulikin. Putkessa puomin jälkeen Didi kaatui ja rymysi ihan kunnolla, mutta muuten meni rata tosiaan kivalla rytmillä läpi. Ihan koko rataa ei tullut videolle, kun iskä oli pädinsä kanssa hieman myöhässä. :P

Skitson rata olikin sitten enemmän tai vähemmän katastrofaalinen, päästiin me kaksi estettä puhtaasti, jonka jälkeen Kettu päätti, että on paljon kivempaa juosta kahdenkymmenen viiden metrin päässä olevaan putkeen, kun kolmen metrin päässä olevaan vastaavaan ... Sellaista se on, jos ei itse ole tiukka niin S käyttää tilaisuuden heti hyödyksi. :D Meidän joukkueen kokonaistulokseksi valitettavasti HYL, kaksi nollaa ja kaksi hylkyä, viimevuoden pronssimitallia ei siis enää päästy korottamaan. Ratojen jälkeen se olikin sitten melkein heti sängyn aika, alkoi kello olla nimittäin paljon, ja seuraavana päivänä alkaisi homma heti kahdeksalta.

11.7 oli yksilöhyppyrata ja joukkuefinaali, yksilöhypäri oli ensin heti aamusta, ja medien rataantutustuminen oli joskus vähän yli puoli yhdeksän. Rata vaikutti todella kivalta ja etenevältä, Didin kanssa ei ollut mitään ongelmakohtia, mutta eilisestä oppineena Skitson kanssa piti varoa kahta ansaputkea pituuden jälkeen ja ennen tokavikaa putkea, eilisiltaisesta viisastuneena. :D Didin kanssa oli vuoro ensin, ja nollahan sieltä tuli. Didi tuntui jo tuossa vaiheessa varovan pohjaa ihan todella paljon, ja liukastelikin jonkin verran. Olin kuitenkin oikein tyytyväinen rataan, ja hyvillä fiiliksillä lähdettiin Skitson kanssa radalle.

Yritin vielä hakea itselleni sitä fiilistä, jota Skitson kanssa kisatessa tarvitsee. Olla samalla taajudella koiran kanssa, ja olla itse ihan yhtä virittynyt kuin se on, koska vain silloin meidän yhteistyö voi oikeasti toimia. Mentiin radalle, este esteeltä lähestyttiin maalia, ja hups, sehän olikin ihan puhdas suoritus!

"No vau. Ne joka mut tuntee tietää, että mä olen sanaton hyvin harvoin, mutta nyt on kyllä sellainen olo, että en keksi mitään sanottavaa.
Yksilöhypäri meni paremmin kuin hyvin. Skitsolle voitto parin sekunnin kaulalla muihin, ja Didille sija neljä, eikä ollut kolmossija kaukana! Mulla on vaan yksinkertaisesti huiput aksakaverit Hymiö heart

Joukkueessa tuli eilen myöhään illalla Didille nolla, ja no - Skitso ainakin piristi hyvin monen iltaa hienoilla irtoamistempuillaan. Hymiö grin Kaksi nollaa tuli yhteensä meidän joukkueelle.
 — häkeltynyt."

Näin kirjoitin facebookkiin aika pian ratojen jälkeen, kunhan mudit oli ensin saaneet uintikierroksensa. Skitso siis voitti radan melkoisen ylivoimaisesti, ja Didi oli neljäs, mutta ei ollut kolmossija kaukana! Ja kyllä mä olin ja olen niin onnellinen, että mulla on juuri nämä kaverit kisakumppanina. Ne tekee parhaansa ja aina täysillä, ja ovat vaan yksinkertaisesti parhaat koirat juuri mulle, ja mä olen niin kiitollinen ja onnellinen Didistä ja Skitsosta. Skitson etenemä oli taas kanssa aika kovaa luokkaa, vikkelä Kettunen. :P

Illalla oli vielä joukkueiden finaalihypäri, rata oli taas hyvin etenevä kiva, ja molemmilla koirilla tuli vitoset kepeiltä. Skitson kanssa ei olla varmaan koskaan tehty tuollaista kulmaa tuollaisesta vauhdista, mutta Didin olisi kyllä pitänyt osata aloittaa, en tiedä mikä siinä sitten oli. Meidän joukkueelle tältä radalta kymppi tulokseksi, Kim teki Spiken kanssa nollan ja  Peskin kanssa hylyn. Didin kanssa muutin yhtä suunnitelmaa, kun en kerennyt tekemään pakkovalssi-valssia tokavikan putken jälkeen.


Lipunkantajakoira ottaa tehtävänsä hyvin vakavasti ja suurella tunteella.
Skitso antoi palkintojakoseremonialle 0/5, ihan liian tylsää. Elsiäkään ei paljon naurattanut tässä kuvassa, vaikka oli se oikeasti ihan saamarin siistiä kuunnella Maamme - laulua tuolta. :') Ja sori huonosta kuvasta, yritin pelastaa mitä pelastettavissa oli, mutta tää oli aika pahasti ylivaloittunut.
Illalla oli kisaajille bileet kentällä, ja tuli ainakin tanssittua paaaaaljon! Ruokatarjoilu oli kyllä aika todella köyhää verrattuna vaikka viimevuoden Italiaan, mutta kyllä sillä nyt vähän aikaa selvisi. Sieltä sitten nukkumaan, koska huomenna piti tietysti olla skarppina finaalipäivää varten. ;)

12.7 oli sitten se suuri finaalipäivä. Aamusta taas heti minien jälkeen rataantustuminen, ja rata vaikutti taas todella kivalta, haastetta oli ihan riittävästi kuitenkin. Didin kanssa startattiin alkupäässä, että kerkeän kunnolla viritellä itseni ja Skitson, meillä oli siis käännetty järjestys. Didin kanssa tuntui radalla tosi hyvältä, mudi otti kontaktit kiltisti, ja puhtaasti maaliin! Kaksi nollaa yksilöradoilta, siis ihan huippua! Tässä vaiheessa en kuitenkaan kerennyt ajattelemaan mitä tuloksia tai sellaisia, piti nimittäin heti mennä hakemaan tuo ruskea kettu. Skitso oli vähän turhan villinä ennen rataa, mutta loppujen lopuksi itse radalla kaikki sujui hyvin. Puomilta ei virhettää, vaikkei se sinne pysähtynyt, mutta putki-puomi-putki yhdistelmät on meille aika myrkkyä, niinkun osa teistä varmasti tietääkin. A:lta tuli kuitenkin vitonen, rytmi hajosi vähän ennen A:ta kun Skitso valui ja A:n jälkeen ei ollut suoraan mitään, joten lähti jo valmiiksi tulemaan vähän sivuun ja loikkasi sitten. No, ei me olla tollaisi tyhjään olevia tehty, joten ei nyt edes hirveästi voinut odottaa, että se sen olisi osannut, joten sitä treenataan! Muuten puhtaasti maaliin, joten vitonen meille taas reilusti muita nopeammalla ajalla.

Siinä sitten odotettiin ja jännättiin tuloksia Skitson radan jälkeen muiden joukkuelaisten kanssa. Ensin kuulutettiin, että Didi tuli itse aksaradalla toiseksi. Odotusta, odotusta, odotusta ... Ja sitten alkoi kuulua taas ääntä kajareista. Didi oli toinen yhteistuloksissa!!

En todellakaan sisäistänyt tätä ihan heti, vaan vasta vähän ennen palkintojenjakoa se alkoi hitaasti oikeasti selkeytyä: me ihan oikeasti oltiin toisia. Se ei tuntunut ennen sitä jotenkin yhtään ihmeelliseltä, mutta täsä vaiheessa se sitten oikeasti iski.
Taas huonolaatuista kuvaa, ja ohjaajalla silmät kiinni, mutta ainakin mudi on söpö! Aksaradan palkintojenjako.
Päättäjäisseremonia alkoi palkintojenjaoilla, ja ensin oli aksaradan palkintojenjako, jonka jälkeen sitten oli ne kokonaistulokset. Kun nimi kuulutettiin, käytiin tekemässä Suomen joukkueen kanssa kunniakierros, jonka jälkeen mentiin sitten itse palkintojenjakoon, Didin kanssa tyylikkäästi kompuroiden ja kompastellen.
Kokonaistulosten palkintojenjako.
Kunniakierrokselta palkintojenjakoon, Didi näyttää tässä ihan oikeasti lihavalta. :D
Voittakaa onnittelemassa, piä kiireddä t: Didi
Avajaisissa ja päättäjäisissä tansittiin, nauratti. :) (c) Minna Viitanen
Kyllähän tää edelleen tuntuu ihan uskomattomalta. Mä olen ihan saamarin ylpeä siintä miten meidän yhteistyö Didin kanssa nykyään pelaa ja mihin asti ollaan agilityssä päästy. Mä voin luottaa Didiin ihan kaikkialla sataprosenttisesti, ja se luottaa minuun. Mä tunnen Didin kuin omat taskuni, ja kyllä me oikeasti ollaan aika hyvi tiimi. Kiitos Didi ihan kaikesta ♡

Tulosten kirjoittamisen yhteydessä ja muun herkistelyn lomassa oli facebook - päivityksessä myös tälläinen kiitoslitania:

Tiia ja Elina, kiitos ihan kaikesta Hymiö heart Teitä vaan ei voi kiittää riittävästi! Ja tietysti koko Nextarin porukka ansaitsee suuret kiitokset, eli Janita, Tuulia, Jaakko ja tietysti Elina, teidän avulla ollaan kehitytty Didin kanssa niiiiin paljon. Hymiö smile Iso kiitos kaikille joukkuekavereille, tukijoukoille, joukkueenjohtajalle, onnea Ida (!!!!) ja kiitos tietysti kaikille, jotka meitä on joskus kouluttanut ja tukenut, ilman teitä ei oltaisi mitään Hymiö heart

Ja ihan oikeasti. Iso kiitos kaikki ihanat ihanat ihanat joukkuekaverit ja tukijoukot jotka olitte paikan päällä, ja kiitos kaikille ystäville jotka onnittelitte niin hirveästi, olin aivan häkeltynyt siintä kaikesta tuesta ja kannustamisesta. Te olette se yksi syy miksi tämä laji on niin pirun hieno.
Maailman parhaat tytöt. :)

19. heinäkuuta 2015

Digital Dogsitter


Digital Dogsitter otti sähköpostiste yhteyttä yhteistyön merkeissä, ja olin heti innostuneena mukana, sillä olen kuullut ympäri nettiä paljon positiivista palautetta heidän palvelunsa toimivuudesta eroahdistuksen apuna.

Mikä Digital Dogsitter?
Digital Dogsitterin toiminta perustuu siis omistajan haluamien äänileikkeiden nauhoittamiseen ja niiden soittamiseen koiran yksinollessa. Koiralle muodostuu näin vaikutelma omistajan läsnäolosta, vaikkei itse fyysisesti olekaan paikalla. Seuraava lista on suoraan Digital Dogsitterin sivuilta:

  1. Jätä koira yksin huoneeseen, poistu itse toiseen tilaan, ja sulje ovi.
  2. Ole mahdollisimman hiljaa - kuten olisit poistunut koko asunnosta - ja odota kunnes koira reagoi poistumiseesi.
  3. Aina epätoivotun käytöksen alkaessa (koira haukkuu, ulvoo, raapii ovea tms.) pyydä koiraa lopettamaan - napakasti ja selvästi, juttelematta ns. "turhia".
  4. Toista kohtaa 3 eri harjoituskerroilla (portaittain pidempiä aikoja koiran reaktioista riippuen) kunnes koira osaa rauhoittua pidemmäksi aikaa oven takana yksin.
  5. Kun koira on tottunut rauhoittumaan yksin toisessa huoneessa ainoastaan äänesi perusteella, koita toistaa mahdollisimman tarkkaan sama tilanne Digital Dogsitterin kanssa. Voit myös itse olla vielä asunnossa läsnä tämän vaiheen alussa, jolloin äänipalautteen lähde siirtyy ikäänkuin portaattomasti sinulta Digital Dogsitterille.
Kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa lisää palvelusta Digital Dogsitterin omilta nettisivuilta, joka on linkattuna heti postauksen alussa!

Sovimme yhdessä sähköpostitse, että käyttämällä koodia MUTIAISET20 saa 20% alennuksen Digital Dogsitterin verkkokaupasta. Kiitos siis Dogsitterin porukalle tästä mahdollisuudesta, ja toivottavasti teille on hyötyä tästä koodista!

Julkaisen postauksen JEO - kisoista toivottavasti jo huomenna, ja heti siihen perään sitten toisen postauksen yleisesti matkasta. Kotona siis ollaan ja takaisin blogin parissa. :)